Korona on herättänyt varmasti kaikenlaisia tunteita ja ajatuksia pelosta kyllästymiseen asti.
Itse koen tämän ajan siten, että Jumala kutsuu meitä luokseen. Uskossaan kylmenneitä uudistuksen lähteille. On aika tarkastaa matkan suuntaa ja omia arvoja.
En voi sanoa ollenkaan, että pitäisin tästä, mutta Jumala katselee asioita iankaikkisesta näkökulmasta.
Kuinka helposti juoksee oravanpyörässä pysähtymättä. Ja kuitenkin viimeisessä paidassa ei ole taskuja. Emme täältä saa mitään mukaan.
En tarkoita tällä, etteikö elämästä saisi nauttia ja elää sitä täysillä. Täyteen elämään meitä evankeliumi kutsuukin. Mutta se, kenelle sydämemme kuuluu on tärkeintä.
Jeesus sanoo: "minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisään ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani." Ilmestyskirja 3:20
