Hei, kirjoittelen blogissani elämäni tärkeistä asioista, joista on tullut kallisarvoisia helmiä elämäni ketjuun.
Sisältö:
Tästä keskeltä löytyvät ajatelmat, runot ja omat terveiset
Herkkyys/ erityisherkkyys
Nuorempana en tiennyt mistä oli kyse suhteessa omaan herkkyyteeni. Aistin herkästi erilaisia ilmapiirejä. Nyt aiheesta on kirjoitettu paljon ja sitä on avattu. Vasta nyt olen löytänyt tälle ominaispiirteelleni sanat. Tämä löytö on tuonut minulle suurta iloa. Kun on erityisherkkä on tärkeää oppia tunnistamaan omat rajat. Ja on tärkeää oppia erottamaan asiat, jotka eivät kuulu itselle. Näin oma sisäinen hyvinvointi paranee ja elämästä tulee laadukkaampaa. Vanha sanonta pitää paikkansa tässäkin; "jokaisen tulee siivota vain oma porraspäänsä." On tärkeää oppia suojamaan itseään tällä tavoin, ja ottaa vastuuta vain niistä asioista, jotka todella kuuluvat itselle. Pidin erityisesti kirjasta; Sisäinen lepatus. Se ei ole liian tieteellinen. Kirja on helppolukuinen, jonka jokaisen herkän ihmisen olisi hyvä lukea. Kirja antaa ikään kuin herkälle ihmiselle oman herkkyytensä käyttöohjeet. Voisin verrata herkkyyttä vaativaan soittimeen, jolla soittaminen vaatii käyttäjältään taidollisuutta ja uskollisuutta oman soittimensaerityispiirteelleen. ( Veera) ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Erityisherkkiä on viidennes väestöstä.
Herkkyys, sisäinen lepatus, ei tarkoita ujoutta tai heikkoutta. –
Ihmissuhdetyössä herkkyydestä voi olla tosi paljon hyötyä. Silloin
pystyy kohtaamaan ihmisen ja huomaamaan ne asiat, mitä pitää huomata,
kirjailija Janna Satri kuvaa.
Sisäinen lepatus. Jos sen on kokenut, termin
ymmärtää: kokemuksen herkkyydestä, haavoittuvuudesta, siitä, että on
erityisen esillä, paljaana.
Herkkyyttä vuosia tutkinut Janna Satri on kirjoittanut Sisäinen lepatus – herkän ihmisen tietokirja
-teoksen herkistä ihmisistä. Heitä kutsutaan myös termillä
erityisherkkä. Heitä on noin viidennes väestöstä. Kirja syntyi Satrin
tarpeesta ymmärtää itseä.
Mainos (uutinen jatkuu alla)
– Luulen, että Suomessa on vähän helpompaa olla herkkä kuin
Pohjois-Amerikassa. Se on melkein vaikein kulttuuri siihen, Satri
miettii.
Herkkyys on synnynnäistä. Siihen, miten herkkyyden kanssa pärjää, vaikuttavat myös ympäristön reaktiot.
–
Millaisessa ympäristössä kasvaa, miten ympäristösuhtautuu herkkyyteen?
Onko tapahtunut jotain traumaattista, sitä, että herkkyyttä ei koskaan
hyväksytä?
Herkkä ei ole heikko
Ujo ei automaattisesti tarkoita herkkää, mutta moni herkkä on ujo. Ujoutta ja herkkyyttä on jopa tutkittu samana asiana.
–
Molemmissa vaikuttaa autonomisen hermoston reagointi, eli uusissa
tilanteissa, uusien ihmisten seurassa herkällä tässä kestää vähän
tottua. Sekin on sellainen ominaisuus, missä ihmiset on hyvin erilaisia.
Jotkut menevät mihin tahansa tilanteeseen suoraan, ja toisille tulee se
stressireaktio, pitää saada tottua. Sen jälkeen herkkä toimii ihan
samalla tavalla kuin muutkin. Voi olla yhtä sosiaalinen ja puhelias.
Herkkyyden
toinen puoli on se, että ihminen tarvitsee yksinoloa, aikaa rauhoittua.
Oman ajan löytäminen voi hektisessä työympäristössä olla vaikeaa.
Hyvin
kiireiset tilanteet voivat olla herkälle haastavia, koska
stressitilanteessa ei ole aikaa miettiä ja pohtia. Pitäisi reagoida
heti.
– On liikaa ärsykkeitä ja asioita, mitä pitää
ottaa huomioon. Silloin aistii liikaa ja se voi olla tosi vaikeaa. Jos
pitää selvitä tiukoista aikarajoista ja tavallaan koko ajan venyttää
itseään äärimmilleen. Siinä ei aina välttämättä ymmärretä sitä, että
ihmiset ovat erilaisia, Satri sanoo.
Herkkyydessä arvostetaan usein niitä puolia, joista
on hyötyä: herkkä ihminen on työssään tarkka tai huomaa pienimmätkin
yksityiskohdat.Herkkyys pääsee kukoistamaan, jos sitä saa hyödyntää.
Samalla kun yksityiskohtiin paneutuminen on suuri lahja, se voi
muodostua myös vaikeaksi asiaksi – joskus ihmissuhteissa huomaa liikaa.
–
Se, että havaitsee liikaa, voi haitata ihmistä itseään. Jos havaitsee,
muttei pysty vaikuttamaan. Huomaa, että tuossa on virhe, tuo ihminen voi
huonosti. Siinä joutuu asettamaan myös rajoja.
Herkkä ihminen ei myöskään ole heikko tai ylikäveltävä kynnysmatto: herkkäkin voi olla sanoissaan napakka ja määrätietoinen.
Herkkyys antaa
Herkkyys
ei ole poikkeavuus, sairaus tai vamma; se ei ole ongelma tai taakka,
josta pitäisi hankkiutua eroon. Herkkyys myös antaa paljon. Kun aistit
ovat herkät, voi nauttia tuoksuista, taiteesta tai muista
aistiärsykkeistä aivan eri tavalla.
– Visuaalinen,
esteettinen puoli on monilla herkillä sellainen, mistä he nauttivat.
Jotkut kuvaavat sitä niin, että saa halvalla hupia, koska voi nauttia
hyvin pienistä asioista. Sitä saattaa istua pari tuntia samalla tuolilla
ja ajatella jotakin tosi mielenkiintoista.
Joillekin äänet, hajut ja erilaiset tuntemukset aiheuttavat
voimakkaita reaktioita. Tällaisia erityisherkkiä ihmisiä on meistä noin
20 prosenttia. Kyse ei ole kuitenkaan sairaudesta vaan hermojärjestelmän
ominaisuudesta. Merja Korpua on aina tiennyt olevansa jotenkin erilainen kuin muut, mutta ei ole tiennyt miksi. – Näen paljon pienempiä asioita kuin muut ihmiset. Ja minulle niillä
on äärettömän suuri merkitys, erityisherkkä Merja Korpua kertoo. Erityisherkkien ihmisten hermojärjestelmä reagoi voimakkaammin kuin
muilla erilaisiin asioihin ja se ilmenee kokonaisvaltaisesti.
Erityisesti se näkyy tunteiden herkkyytenä. – Voimakkaat tunteet, liikuttuminen ja kyky aistia toistenkin
tunteita. Lisäksi erityisherkkä on tarkka erilaisten yksityiskohtien
kanssa. Siihen liittyy syvällisyyttä, taipumusta pohtia asioita monesta
näkökulmasta ja sen lisäksi vielä erilaisia aistiherkkyyksiä,
erityisherkkyyteen erikoistunut psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen
sanoo. Merja Korpualla erityisherkkyys näkyy siten, että hän liikuttuu arjen tilanteissa helposti ja kyyneleet nousevat silmiin. – Se voi olla, että sanon itse jollekin jotain kaunista, näen tai
kuulen jotain ja välittömästi kyyneleet tulevat. Ne ovat onnen
kyyneleitä, Korpua avaa.
Erityisherkkiä yhtä paljon naisissa kuin miehissä
Erityisherkkyys on synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus. Se on
noin 20 prosentilla. Erityisherkkiä on yhtä niin naisissa kuin miehissä.
Moni joutuu kuitenkin peittämään herkkyyttään. Heiskanen on itsekin
erityisherkkä.
Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen on itsekin erityisherkkä.Kuva: Yle, Akuutti
– Moni herkkä on kasvattanut suojakuoren jo lapsena. Se toisaalta
lievittää tunnereaktioita ja peittää ne ulkomaailmalta, mutta samalla se
näivettää ihmistä sisältäpäin, Heiskanen varoittaa. Toiset erityisherkistä ovat hiljaisia ja sulkeutuneita, mutta toiset
ovat puheliaita ja ulospäin suuntautuneita. Heiskanen muistuttaa, että
erityisherkkyys voi olla myös taakka nykypäivän kiireisessä elämässä. – Erityisherkkyyteen liittyy kuormitusherkkyys johtuen
hermostojärjestelmän voimakkaista reaktioista. Siksi kiire,
ihmiskohtaamiset, tekemisen paljous ja vastuut kuormittavat tavanomaista
enemmän, Heiskanen luettelee. Merja Korpua on sen saanut kokea kiireisessä työelämässä. Hän on nyt työttömänä töissä tulleiden ongelmien vuoksi. – Kuulin kollegoilta, että käyttäydyin dramaattisesti tai
teatraalisesti eli se on se vaihe, jossa on ylivirittyneisyys ja
ylikuormitus ääriasennossa. Jos siellä ihmiset olisivat ymmärtäneet ja
kohdelleet minua niin kuin ketä muuta tahansa niin ongelmia ei olisi
tullut, Korpua miettii.
Lepoa ja rauhaa riittävästi
Erityisherkät pärjäävät kuitenkin usein työelämässä erilaisten
ominaisuuksiensa vuoksi. Heidän on vain tärkeää huolehtia levon ja
rasituksen oikeasta suhteesta.
Itsetuntemus onkin avainsana myös erityisherkillä. Heli Heiskanen tekee parhaillaan tutkimusta erityisherkistä ja kirjoittaa aiheesta kirjaa. Hän myös järjestää kursseja. – Ihaninta koulutuksissa on ollut huomata, miten ihmiset alkavat
kukoistamaan huomatessaan uusia kerroksia itsestään. Että se ei olekaan
vika, puute tai hävettävä asia vaan hieno lahja, joka on vain 20
prosentilla meistä, Heiskanen iloitsee. Heiskanen painottaa, että erityisherkän on tärkeä tunnistaa oma
herkkyytensä ja omat luontaiset reagointitavat sekä miten erilaiset
asiat vaikuttavat. Siten voi oppia ymmärtämään itseään paremmin ja
arvostamaan itseään sellaisena kuin on.
Kuva: Yle, Akuutti
– Minä annan itselleni enemmän aikaa ja nautin tavallisista arjen
asioista ja luonnosta. Koen olevani erityisherkkänä todella rikas
ihminen, että minulla on tällainen luontainen kyky nauttia asioista,
Merja Korpua iloitsee. ASIANTUNTIJA: HELI HEISKANEN, erityisherkkyyteen erikoistunut psykologi, kouluttaja TOIMITTAJA: NINA MALMBERG Erityisherkkä ihminen kirjoitus(linkki)
"Mikä minussa on vikana?"
Hektinen
arki tekee monelle erityisherkälle hallaa. Koska erityisherkällä on
synnynnäinen taipumus havainnoida ympäristöään jatkuvasti, voi tämä
informaatiomäärä tuntua paikka paikoin suorastaan ylivoimaiselta.
– Kääntöpuolena on, että erityisherkkä kuormittuu nopeammin eri tilanteissa verrattuna vähemmän herkkään, Heiskanen kertoo.
Huomattava
määrä erilaisia virikkeitä ja ärsykkeitä kuormittavat tarkkaan
havainnointiin tottunutta hermojärjestelmää. Sähköposti kilahtaa,
puhelin soi, ihmismassan hälinä ja kiire tuntuvat luissa ja ytimissä
asti.
– Moni erityisherkkä kokee sen suurena taakkana,
jos ei ole tiedostanut tai ottanut omaa erityisherkkyyttään huomioon
elämässä. Se voi kuormittaa työelämässä, lapsiperhearjessa,
väkijoukoissa.
– Ja siitä voi seurata väärä tulkinta,
jolloin herkkä ihminen kokee, että hänessä on jotain vikaa tai hän on
huonompi, kun hän ei kestä tai ole edes kiinnostunut samanlaisista
virikkeistä kuin valtaväestö, Heiskanen jatkaa.
–
Kun hermosto on ylivirittyneessä tilassa, siitä seuraa monia ikäviä
oireita, kuten väsymystä, ärtymystä sekä tarvetta saada enemmän lepoa
kuin muut ja poistua tilanteista herkemmin.
–
Erityisherkkä ei pysty eikä edes halua olla kovassa metelissä, kauheassa
kiireessä, hektisessä ympäristössä tai huonossa ilmapiirissä,
asiantuntija kertoo.
Suurin haaste erityisherkille onkin oman jaksamisen sekä rajojen tunnistaminen.
Laiska, tyhmä ja saamaton?
Vaikka
herkkyys ei ole heikkous, siihen saatetaan liittää negatiivisiakin
assosiaatioita. Erityisherkkä ihminen saattaa tehdä niin itsekin. Tunne
siitä, että olisi muita tehottomampi, hitaampi tai huonompi voivat
kummuta syvältä sisältä. Erityisherkkä ei halua tehdä virheitä.
Herkkä ihminen saattaa myös kohdata ennakkoluuloja
sekä voi aiheuttaa ominaispiirteillään kanssaihmisissä hämmennystä sekä
väärinkäsityksiä.
– Tässä ilmenee sama mekanismi kuin
kaikissa ihmisten välisisissä eroavaisuuksissa: vähemmän herkän ihmisen
on todella vaikea tai jopa lähes mahdotonta ymmärtää, miten
erityisherkkä kokee tämän maailman – ja sama pätee myös toisinpäin,
Heiskanen kuvailee.
– Vähemmän herkän näkökulmasta
erityisherkkyys saattaa näyttäytyä liiallisena tunteellisuutena,
yliherkkyytenä. Saatetaan tulkita, että se on kiusantekoa, itsekkyyttä
tai laiskuutta – heikkoutta.
Onkin tärkeää ottaa aihe esille lähimmäisten kanssa ja pyrkiä kehittämään molemminpuolista ymmärrystä, Heiskanen ohjeistaa.
– Me kaikki olemme erilaisia, kumpikaan ei toista parempia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ajatuksesi ovat minulle tärkeitä.