Lainaan tähän otteen Hanna Ekolan kirjoituksesta, joka on ajatuksia herättävä.
Luonnonhelmen kasvaminen edes herneen kokoiseksi voi viedä aikaa jopa viisikymmentä vuotta. Nykyisellä, alun perin japanilaisten kehittämällä helmenviljelytekniikallakin helmen syntyyn kuluu aikaa kolmesta kuuteen vuotta. Ei mikään lyhyt aika sekään simpukan kestää kipua.
"Simpukkahelmen syntytarina on kiehtova. Ehkä tiedätkin, että aidot luonnonhelmet syntyvät kivusta. Simpukan kuoren ja vaipan väliin menee hiekanmurunen, joka hiertää ja häiritsee simpukkaa ja aiheuttaa kipua. Simpukka alkaa kehittää hiekanmurun ympärille kuoresta helmiäistä, josta ajan mittaan syntyy helmi.
Elämää verrataan usein helminauhaan. Olemme täällä helmienkeruumatkalla. Punomme jokainen omista kokemuksistamme omaa nauhaamme, jossa on monen sävyisiä ja kokoisia helmiä.
Elämän kivuista selviytyminen vie aikaa, mutta juuri ajan kanssa kivusta syntyvät kirkkaimmat helmet. Jokaisella helmellä on oma merkityksensä ja oma järjestyksensä. Ja niin on myös helmien väliin jäävillä tyhjillä kohdilla - niillä hetkillä, kun jouduimme hetkeksi sivuun, odottajan paikalle. Myös niitä hetkiä tarvitaan punomaan helmet yhteen. Joidenkin elämämme ketjussa olevien helmien merkityksen ymmärrämme jo nyt. Osan tarkoitus on vielä salaisuutta. Mutta niidenkin helmien merkitys selviää. Viimeistään sitten kun nauhamme on kokonaan valmis.
Hyvää helmenkalastusta! Päätykööt tämänkin päivän kokemukset hyvinä muistoina päiviemme helmien ketjuun."



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ajatuksesi ovat minulle tärkeitä.